Auttava puhelin:
  020 121 3300

Jätä viesti meille:
 Lomake

Minnesotahoito – periaatteet

Minnesotahoitoa kehitettäessä havaittiin, että alkoholismia voidaan hoitaa tuloksellisesti. Alkoholismin tehokas hoito on kuitenkin riippuvainen siitä, miten alkoholismiin suhtaudutaan koko yhteiskunnan tasolla. Tämän pohjalta muodostui minnesota ideologian 8:n keskeistä aksioomaa.

Aksiooma 1: Alkoholismi on olemassa

Alkoholismin on tunnustettava olevan olemassa oleva ilmiö. Alkoholismi ei kosketa vain ns. rappioalkoholisteja, vaan sitä on kaikissa yhteiskuntaluokissa ja kaikenlaisissa ympäristöissä. Mitä paremmin alkoholismi tunnistetaan, sitä aiemmin hoito ja toipuminen voidaan aloittaa.

Aksiooma 2: Alkoholismi on sairaus

Riippuvuus ei ole henkilön hallittavissa, vaikka kyseessä olisi kuinka tahdonvoimaltaan voimakas taikka älykäs henkilö tahansa. Yhteistä alkoholisteille on taustoista riippumatta se, että jatkavat juomistaan täysin riippumatta siitä kuinka vakavia seurauksia heille juomisesta aiheutuu.

Aksiooma 3: Alkoholismi ei ole kenenkään syy

Alkoholistin syyttely ei johtanut koskaan toipumiseen. Kun alkoholismin ymmärrettiin olevan sairaus (ei moraalinen ongelma) alkoholistit alkoivat toipua. Tällä havaittiin olevan yhteys siihen, että sairauden ymmärrettyään alkoholistin oli mahdollista kohdata, myöntää ja hyväksyä tilanteensa. Muunlaisessa katsannossa alkoholistin syyllisyys ja häpeä eivät lakanneet ja tällöin juominen jatkui, aina.

Aksiooma 4: Alkoholismi on moniulotteinen sairaus 

Alkoholismi on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen sairaus. Alkoholismin tuloksellinen hoito edellyttää sairauden kaikkien olemuspuolien yhtäaikaista huomioon ottamista. Pelkkä psyykeen hoitaminen johti aina juomisen jatkumiseen. Pelkän fyysisen puolen hoitaminen eli ”juomatta pitäminen” johti aina juomisen jatkumiseen. Kun kaikki 4 sairauden ja ihmisen olemuspuolta huomioitiin, hoidossa alkoi syntyä tulosta

Aksiooma 5: Alkoholismin hoidon on oltava hoidon ensisijainen kohde

Alkoholismi on primaari, itsenäinen, krooninen ja etenevä sairaus. Kyse ei ole oire jostain muusta sairaudesta. Eli alkoholismin on oltava hoidon ensisijainen kohde.

Kaksoisdiagnoosi -tapauksissa (esim. masennus+alkoholismi) ei saavutettu mitään tuloksia, vaikka masennusta hoidettiin kaikin keinoin. Vaikka masennus olisi saatu laantumaankin, juominen jatkui silti.

Oli ymmärrettävä, että itsenäinen alkoholismisairaus oireili masennuksen kaltaisena tilana (kemiallinen depressio), ahdistuksena, unettomuutena, pelkotiloina ja paniikkihäiriön kaltaisesti. Perussairauden eli alkoholismin oireiden hoitaminen ei johtanut eikä johda minkäänlaisiin hoitotuloksiin. Edelleen suomenkin päihdehoito keskittyy paljolti alkoholismin oireiden hoitamiseen. Pahimmassa tapauksessa alkoholismin oireita lääkitään toisella päihdeaineella, kuten bentsodiatsepiineilla tai niiden kaltaisesti vaikuttavilla lääkeaineilla taikka päihdyttävillä unilääkkeillä.  

Edelleen suomessa käydään ns. muna-kana –keskustelua siitä, kumpi oli ensin masennus vai alkoholismi? Koko kysymyksenasettelu on irrelevantti, kun ymmärrämme alkoholismisairauden itsenäisen luonteen. Siinäkin tapauksessa, että potilaalla olisi diagnosoitu aidosti masennus ennen alkoholismin puhkeamista, ei psyykeen hoitaminen johda lainkaan tuloksiin. Tämä siksi, että aktiivinen itsenäinen päihderiippuvuussairaus aiheuttaa aina itsessään depressiota. Tämäkin esimerkin tapauksessa päihderiippuvuuden on siten oltava hoidon ensisijainen kohde. Tämän valossa jokainen ymmärtää muna-kana –keskustelun mielettömyyden. Ensin on raitistuttava ja sitten katsottava tarvitaanko psykiatrista hoitoa. Psykiatrisen diagnoosin tekeminen ei ole ylipäätään mielekästä, niin kauan kuin päihderiippuvuussairaus on aktiivisena.

Aksiooma 6: Alkoholistin motivoituneisuus hoidon alkaessa ei vaikuta hoidon lopputulokseen

Yhdysvalloissa minnesota hoidon alkuaikoina rattijuoppoja passitettiin tuomioistuimen määräyksellä minnesotahoitoon, jossa oli myös vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuneita. Tehdyn tutkimuksen mukaan molemmilla tavoilla hoitoon tulleet raitistuivat aivan yhtä hyvällä prosentilla. Mitään eroa ei havaittu. 

Koko minnesotahoito perustuu siihen, että potilas motivoidaan sairauden itsenäiseen aktiiviseen hoitamiseen. Kaikki mitä hoidossa on, tähtää tähän. Olisi mielivaltaista edes ajatella, että yksikään alkoholisti olisi hoitoon tullessaan kovinkaan motivoitunut luopumaan kaikkein ”rakkaimmastaan”. Muunlainen ajattelu osoittaa ymmärtämättömyyttä addiktiosairauden perusolemuksesta. Hoidon tehtävä on motivoida potilas!

Aksiooma 7: Alkoholismiin liittyvä tiedottaminen on käynnistettävä koko yhteiskunnan tasolla

Koska ymmärtämättömyys alkoholismisairauden tosiluonteesta on kaikilla yhteiskunnan tasoilla, jopa ammattilaisten keskuudessa, sairauteen liittyvä tiedottaminen on käynnistettävä koko yhteiskunnassa.

Aksiooma 8: Alkoholismissa on kyse kemiallisesta riippuvuudesta

Kemiallinen riippuvuus tarkoittaa sitä, että mikä tahansa keskushermostoon päihdyttävästi vaikuttava aine tai lääkeaine aktivoi sairauden. Sairaus on kaikilla sama riippumatta käytettävästä aineesta. Päihdettä ei voi vaihtaa toiseen.

Alkoholismista voi toipua

Tutustu hoitomuotoon